Tämä haude sopii kaikille, mutta erityisen hyvä se on heille, joilla on kuiva hiuspohja. Kesäkaudella hauteeseen saa yrtit tuoreina suoraan luonnosta, talvikaudella voi käyttää kuivattuja yrttejä. Muistathan, että koivunlehdet eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin; kysy keruuseen maanomistajalta lupa tai osta kuivattuja lehtiä ekokaupoista. Hauteen valmistus: Huuhtaise kasvit lävikössä, mikäli ne ovat runsaasti esim. siitepölyssä. Kiehautettu vesi kaadetaan kasvien päälle ja annetaan kannen alla hautua haaleaksi. Siivilöidään puristaen kasveista kaikki neste talteen. Haude juotetaan hiuspohjalle päänahkaa samalla hieroen, ylimääräinen neste puristellaan hiuksista käsin tai kevyesti pyyhkeellä taputellen. Ei huuhdella pois. Voit myös hauduttaa kasvit pienemmässä vesimäärässä ja niiden hieman pehmettyä surauttaa sauvasekoittimella tahnaksi, jonka hierot hiuspohjaan. Vaikutusaika noin puoli tuntia, jonka jälkeen tahna huuhdellaan haalealla vedellä pois. Nokkonen lisää hiuspohjan v
Siankärsämöä (Achillea millefolium) kutsutaan yrttien "tuhattaituriksi", eikä syyttä; se on erittäin monipuolinen ja tehokas rohtokasvi, jota voi käyttää myös mausteena, sopien etenkin rasvaisiin ruokiin, tuorejuustoihin, levitteisiin ja yrttisuoloihin. Muutama silputtu lehti antaa esimerkiksi pitkään haudutettuihin pataruokiin hyvän ryytisen aromin. Siankärsämötinktuura on vakijuttuni, jota valmistan joka kesä ja jota käytän ahkerasti lähes kaikkeen ulkoiseen vaivaan. Sisäisesti käytän tinktuuraa etenkin talvikaudella flunssaoireisiin. Siankärsämö on tunnettu rohtokasvina jo tuhansia vuosia ja etenkin sen verenvuotoa tyrehdyttävä ominaisuus on ollut tärkeä lääkinnällinen apu. Tarina kertoo Akhilleuksen tyrehdyttäneen Troijan sodassa haavoittuneiden sotilastovereidensa verenvuodot siankärsämöllä ja myös Jeesuksen tehneen samoin isänsä Joosefin loukkaannuttua puusepäntyössään. Saman ominaisuuden vuoksi siankärsämöä kutsutaan eri maissa mm. sotilaanruohoksi, timpurinyrt