Siirry pääsisältöön

Kermainen jäkälä-sienikeitto

Tein fytoterapiaopintoihini esitelmän isohirvenjäkälästä ja Toivo Rautavaaran "Mihin kasvimme kelpaavat" kirjaa lukiessani sain inspiraation kokkailla oman versioni jäkäläsopasta. Liikuin jäkälän ruokakäytön kanssa oudoilla vesillä, mutta tekemällä oppii, keitosta tuli herkullista!

Isohirvenjäkälä eli islanninjäkälä on yksi kotimaamme yleisimmistä jäkälälajeista. Sitä on käytetty etenkin hätäravintona Norjassa, Islannissa, Ruotsissa, Venäjällä ja meillä Suomessakin. Yleisimpiä isohirvenjäkälästä valmistettuja ruokia ovat olleet erilaiset puurot, keitot ja leivät.
Rohtokäyttöön isohirvenjäkälästä voi tehdä teetä, tinktuuraa tai kylmävesiuutosta. Isohirvenjäkälä on antibioottinen, tulehdusta ja ärsytystä lievittävä, ysköksiä irrottava. Vaikuttavina aineina toimivat lima-aineet ja jäkälähapot. Rohtona isohirvenjäkälää on käytetty etenkin hengitystieongelmien, kuten yskän, keuhkoputkentulehduksen ja astman hoidossa sekä suun, nielun ja suoliston tulehduksissa. Ulkoisesti se sopii haavojen, rohtumien, paiseiden ja palovammojen hoitoon.

Isohirvenjäkälä on jäkälistämme ravintoarvoltaan suurin, sisältäen mm. rautaa, kromia, sinkkiä, kalsiumia, magnesiumia, C-, A- ja B1-vitamiineja sekä runsaasti jodia.

Ennen ruokakäyttöä isohirvenjäkälästä tulee poistaa kitkerä jäkälähappo. Rohtokäyttöön riittää kitkeryyden vähentäminen.
Poistamiseen tarvitaan emäskäsittely ja helpoimmin se onnistuu liottamalla jäkälää soodavedessä 1-3 vuorokautta, jonka jälkeen se huuhdellaan huolellisesti runsaassa vedessä. Soodaveden vahvuudesta on erilaisia ohjeita, vaihdellen 1-10% välillä. Minä liotin 10g kuivattua jäkälää litrassa vettä johon olin lisännyt 0,5dl ruokasoodaa. Liotin jäkälää yli 2 vuorokautta ja vaihdoin soodaveden kerran tässä välissä. Huuhtelin jäkälän runsaassa vedessä puristellen.
Ennen liotusta tuore jäkälä puhdistetaan roskista ja punerva tyviosa poistetaan. Liotuksen ja huuhtelun jälkeen jäkälä on valmis käytettäväksi tai kuivattavaksi.

Jäkälät keräävät itseensä helposti raskasmetalleja ja radioaktiivisia aineita, minkä vuoksi keruualueen tulee olla puhdas.
Liiallinen käyttö voi aiheuttaa pahoinvointia ja ripulia. Pitkäaikaista käyttöä ei suositella.

Kermainen jäkälä-sienikeitto

10g kuivattua isohirvenjäkälää, liotettuna ja huuhdeltuna (liotettuna en muistanut jäkälää punnita, mutta tuoreen jäkälän määrä olisi noin kourallinen)
120-150g kanttarelleja, suppilovahveroita tai muita metsäsieniä
1 pienehkö keltasipuli
1 rkl vehnäjauhoja
2-2,5 dl vettä
4 dl soija- tai kaurakermaa (esim. Alpro, Oatly tai Planti) tai kuohukermaa
voita
suolaa
mustapippuria
persiljasilppua

Kuumenna voi pannulla ja lisää sekaan sienet ja silputtu sipuli. Kuullota niin, että sienistä haihtuu ylimääräinen neste.
Sekoita joukkoon jauhot ja jäkälä.
Kaada pannulle vesi ja anna keiton suurustua muutaman minuutin. Lisää sitten kerma ja mustapippuri. Keitä hiljaa kuplien kasaan, noin 10-15 minuuttia. Lisää nestettä jos keitosta tulee liian paksua. Mausta makusi mukaan suolalla ja ripottele sekaan persiljasilppu.
Tarjoile jäkäläkeitto rapeiden leipätikkujen kera.

~ Heidi ~




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ekopyykkiä itsetehdyllä pesuaineella

Itsetehty pyykinpesuaine on helppo ja edullinen tapa vähentää kodin, kehon ja luonnon kemikaalikuormitusta. Ja kun tällä värkillä on muutaman kerran suorittanut pyykkäykset... Heureka! Tajuaa kemikaalien kaupasta kotiin kantamisen olleen tässäkin asiassa turhaa. Pyykin saa puhtaaksi ja raikkaaksi soodalla, suolalla, marseille-saippualla ja väkiviinaetikalla.

Eikä pyykkikoneen kohtaloakaan tarvi näillä aineilla surra. Luonnolliset pesuaineet putsaavat ja raikastavat pesukoneenkin ja oman kokemukseni perusteella totean, että niin pesukoneemme kuin siinä pestävä pyykki, ovat nyt "ekopesujen" jälkeen huomattavasti raikkaampia kuin ennen. Tunkkaista hajua tai sameutta pyykissä tai koneessa ei ole enää esiintynyt ja myös pyykin värit ovat pysyneet kirkkaampina.

Käytän kahta erilaista pesuainetta, suola-kidesoodaseosta sekä marseille-saippuan ja ruokasoodan seosta. Suola-soodalla pesen 30-90 asteessa pyyhkeet, petivaatteet sekä suurimman osan perheemme vaatteista. Villan ja erityisen…

Itsetehty deodorantti

Tehokas, ekologinen ja edullinen.
Helppokin, sillä itsetehdyn deodorantin raaka-aineet löytyvät meidän monen keittiönkaapista. Ja niinhän sitä sanotaan; jos voisit syödä sitä, on se myös turvallista kosmetiikkaan käytettäväksi.

Luonnonmukaiseen deodoranttiin siirryttäessä kannattaa muistaa antiperspirantin ja deodorantin ero. Antiperspirantti estää luonnollisen hikoilun (teollisissa valmisteissa usein mm. alumiiniyhdisteet), eikä tällaista ominaisuutta löydy luonnonkosmetiikasta. Luonnonmukainen deodorantti antaa siis ihon hikoilla (lue hengittää), mutta neutraloi bakteereja ja niistä syntyviä hajuja.
Vaihtaessani aikoinaan tehdasdödön ekodödöön, haisin kaksi viikkoa. Vuosia kemikaalein tukitut huokoseni huusivat Hoosiannaa ja tuntui, että hikeä pukkasi vaikka paikallaan seisoi. Kahden viikon jälkeen tilanne normalisoitui. Loppui niin yletön hikoilu, kuin hajutkin.

Itselleni, asiakaspalvelutyötä tekevänä, on tärkeää pysyä raikkaana koko päivän, kemikaalittomuudesta ja ekologisuudesta tink…

Shampootonta elämää

Vuosi takana, loppuelämä edessä.
Mitään syytä ei enää ole palata vanhaan. Hykerryttää jo pelkästään ajatus siitä, miten paljon meidän kolmihenkinen perhe on säästänyt muovia tällä ratkaisulla - luopumalla teollisten shampoiden, hoitoaineiden ja muotoilutuotteiden käytöstä. Siihen päälle kun ynnäilen skipatut kemikaalit ja säästetyt eurot, ilostuttaa niin kovin.
Eikä vähiten ilostuta sekään, että tällä luopumisratkaisulla saimme terveet hiukset ja hiuspohjat. Itselleni kannustimena toimi luonnollisuus, miehelleni ärtynyt hiuspohja ja pojallemme halusimme tarjota kemikaalittomuutta. On suuri huijaus, että ihminen tarvisi puhtaana pysyäkseen kemikaaleja ja teollisia tököttejä. Tämä harha on meille vain niin kovin tehokkaasti markkinoitu.
Kansainvälisesti shampoottomuudesta ja hiusten luonnonmukaisesta hoitamisesta käytetään termiä "no poo". 
Sitä paitsi minulla on nykyään paljon hauskempaakin suihkussa. Siinä omenasosetta ja hunajaa sekoitellessa on olo kuin lapsella hiekkalaatikol…