Siirry pääsisältöön

Siankärsämötinktuura eli millefoliumtipat

Siankärsämöä (Achillea millefolium) kutsutaan yrttien "tuhattaituriksi", eikä syyttä; se on erittäin monipuolinen ja tehokas rohtokasvi, jota voi käyttää myös mausteena, sopien etenkin rasvaisiin ruokiin, tuorejuustoihin, levitteisiin ja yrttisuoloihin. Muutama silputtu lehti antaa esimerkiksi pitkään haudutettuihin pataruokiin hyvän ryytisen aromin.

Siankärsämötinktuura on vakijuttuni, jota valmistan joka kesä ja jota käytän ahkerasti lähes kaikkeen ulkoiseen vaivaan. Sisäisesti käytän tinktuuraa etenkin talvikaudella flunssaoireisiin.

Siankärsämö on tunnettu rohtokasvina jo tuhansia vuosia ja etenkin sen verenvuotoa tyrehdyttävä ominaisuus on ollut tärkeä lääkinnällinen apu. Tarina kertoo Akhilleuksen tyrehdyttäneen Troijan sodassa haavoittuneiden sotilastovereidensa verenvuodot siankärsämöllä ja myös Jeesuksen tehneen samoin isänsä Joosefin loukkaannuttua puusepäntyössään. Saman ominaisuuden vuoksi siankärsämöä kutsutaan eri maissa mm. sotilaanruohoksi, timpurinyrtiksi sekä sirppiruohoksi; peltotöissä sirpin tehtyä haavan, aikalaiset pureksivat siankärsämöstä massan, jonka levittivät vuotavaan haavaan.
Kansanperinteessä siankärsämön on uskottu suojelevan itseltään Paholaiselta ja vähintäänkin kirouksilta, manauksilta ja pahoilta hengiltä.
Viikingit maustoivat siankärsämöllä oluensa.

Siankärsämössä on yli 100 vaikuttavaa ainetta, niistä tärkeimpiä ovat parkkiaineet sekä haihtuvat öljyt.
Siankärsämö desinfioi, torjuu tulehduksia ja edistää haavojen paranemista; se edistää granulaatiokudoksen (haavaan heti kudosvaurion jälkeen kehittyviä sidekudossoluja, välttämättömiä paranemisen kannalta) muodostumista.
Kamomillan tavoin, siankärsämöllä on myös rauhoittavaa vaikutusta.

Tinktuuran hyviä puolia ovat nopea imeytyminen eli nopea teho ja hyvä säilyvyys. Alkoholi myös liuottaa kasvista enemmän vaikuttavia aineita, kuin mitä esimerkiksi pelkkä vedessä hauduttaminen.
Kasvitieteen prosessorin Sinikka Piipon sekä oman koulutukseni (Alkon tätinä 12 vuotta) oppien mukaan säilytän tinktuurojani viileässä, mutta tämä on vähän makuasia.
Tinktuurat säilyvät vuosia, mutta kuten suurimman osan viineistäkin kohdalla, tinktuuratkaan eivät parane vanhetessaan - käytä siis ne mieluummin kohtuu tuoreina pois, on minun vinkkini.

Siankärsämötinktuuraa voit käyttää ulkoisesti erilaisten haavojen, ruhjeiden ja tulehdusten hoitoon sekä paikallisesti turvotuksen ja kivun lievitykseen (hiero tinktuuraa esim. kipeälle lihakselle).
Veteen laimennettuna sitä voi käyttää suuvetenä esim. ientulehduksen hoitoon.
Palovammoja hoitaessa haihdutan alkoholin pois kuumentamalla veteen laimennetun tinktuuran (käytetään palovammaan kuitenkin viileänä).
Tinktuuraa voi lorauttaa myös lämpimään jalkakylpyyn.

Sisäisesti siankärsämö buustaa ruuansulatusta, toimii yleiskunnon tukijana ja sopii erityisesti ruuansulatusvaivojen hoitoon. Kaikkiin vatsavaivoihin ei alkoholi kuitenkaan sovi, tällöin kannattaa kasvista valmistaa teetä tai kuumentaa alkoholi pois.
Flunssaoireisiin siankärsämötinktuurasta saa ihanan lämpimän juoman hunajan kera.

Annostus sisäiseen käyttöön:
Sekoita 2-5 ml (tippoina annostellessa 10-20 tippaa) tinktuuraa pieneen määrään vettä 3 kertaa päivässä (tarvittaessa tai kuuriluontoisesti 2 viikon ajan, omaa oloasi kuunnellen). Aloita aina varovasti, pienellä annostuksella.

Tarvittaessa, alkoholin saa pois kuumentamalla. Alkoholin kiehumispiste on jo noin 78 astetta, eli esim. teehauteen seassa kiehautettavasta tinktuurasta haihtuu alkoholi nopeasti pois.
Mikäli alkoholi ei sovi lainkaan käytettäväksi, voit uuttaa siankärsämöt omenaviinietikkaan tai hauduttaa tuoreesta/kuivatusta kasvista teetä.

Alkoholiuutteen valmistat seuraavasti:
Kerää siankärsämön kukintoja, hieman nupullaan olevat kukat ovat parhaita. Silppua kukinnot hienoksi veitsellä (tai vaikka blenderissä) ja laita tölkkiin. Kaada 40-60% alkoholia päälle niin, että kasvinosat peittyvät.
Anna uuttua huoneenlämmössä, pimeässä, 3 viikkoa välillä sekoitellen/purkkia ravistellen.
Siivilöi ja purista kaikki neste talteen. Jäljelle jäävästä kärsämömassasta kannattaa tehdä vaikkapa jalkakylpy.
Tinkruuran voi valmistaa myös kuivatuista kasveista. Murskaa ne pienemmäksi ja toimi muutoin samalla tavoin, kuin tuoreistakin tehdessä.
Kuivatuista kasveista tehtyyn tinktuuraan käy alhaisempi alkoholiprosentti, tuoreista tehtyyn vahvempi. Itse valmistan tinktuurani pääsääntöisesti 60% vodkasta.



~Heidi~

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ekopyykkiä itsetehdyllä pesuaineella

Itsetehty pyykinpesuaine on helppo ja edullinen tapa vähentää kodin, kehon ja luonnon kemikaalikuormitusta. Ja kun tällä värkillä on muutaman kerran suorittanut pyykkäykset... Heureka! Tajuaa kemikaalien kaupasta kotiin kantamisen olleen tässäkin asiassa turhaa. Pyykin saa puhtaaksi ja raikkaaksi soodalla, suolalla, marseille-saippualla ja väkiviinaetikalla.

Eikä pyykkikoneen kohtaloakaan tarvi näillä aineilla surra. Luonnolliset pesuaineet putsaavat ja raikastavat pesukoneenkin ja oman kokemukseni perusteella totean, että niin pesukoneemme kuin siinä pestävä pyykki, ovat nyt "ekopesujen" jälkeen huomattavasti raikkaampia kuin ennen. Tunkkaista hajua tai sameutta pyykissä tai koneessa ei ole enää esiintynyt ja myös pyykin värit ovat pysyneet kirkkaampina.

Käytän kahta erilaista pesuainetta, suola-kidesoodaseosta sekä marseille-saippuan ja ruokasoodan seosta. Suola-soodalla pesen 30-90 asteessa pyyhkeet, petivaatteet sekä suurimman osan perheemme vaatteista. Villan ja erityisen…

Itsetehty deodorantti

Tehokas, ekologinen ja edullinen.
Helppokin, sillä itsetehdyn deodorantin raaka-aineet löytyvät meidän monen keittiönkaapista. Ja niinhän sitä sanotaan; jos voisit syödä sitä, on se myös turvallista kosmetiikkaan käytettäväksi.

Luonnonmukaiseen deodoranttiin siirryttäessä kannattaa muistaa antiperspirantin ja deodorantin ero. Antiperspirantti estää luonnollisen hikoilun (teollisissa valmisteissa usein mm. alumiiniyhdisteet), eikä tällaista ominaisuutta löydy luonnonkosmetiikasta. Luonnonmukainen deodorantti antaa siis ihon hikoilla (lue hengittää), mutta neutraloi bakteereja ja niistä syntyviä hajuja.
Vaihtaessani aikoinaan tehdasdödön ekodödöön, haisin kaksi viikkoa. Vuosia kemikaalein tukitut huokoseni huusivat Hoosiannaa ja tuntui, että hikeä pukkasi vaikka paikallaan seisoi. Kahden viikon jälkeen tilanne normalisoitui. Loppui niin yletön hikoilu, kuin hajutkin.

Itselleni, asiakaspalvelutyötä tekevänä, on tärkeää pysyä raikkaana koko päivän, kemikaalittomuudesta ja ekologisuudesta tink…

Shampootonta elämää

Vuosi takana, loppuelämä edessä.
Mitään syytä ei enää ole palata vanhaan. Hykerryttää jo pelkästään ajatus siitä, miten paljon meidän kolmihenkinen perhe on säästänyt muovia tällä ratkaisulla - luopumalla teollisten shampoiden, hoitoaineiden ja muotoilutuotteiden käytöstä. Siihen päälle kun ynnäilen skipatut kemikaalit ja säästetyt eurot, ilostuttaa niin kovin.
Eikä vähiten ilostuta sekään, että tällä luopumisratkaisulla saimme terveet hiukset ja hiuspohjat. Itselleni kannustimena toimi luonnollisuus, miehelleni ärtynyt hiuspohja ja pojallemme halusimme tarjota kemikaalittomuutta. On suuri huijaus, että ihminen tarvisi puhtaana pysyäkseen kemikaaleja ja teollisia tököttejä. Tämä harha on meille vain niin kovin tehokkaasti markkinoitu.
Kansainvälisesti shampoottomuudesta ja hiusten luonnonmukaisesta hoitamisesta käytetään termiä "no poo". 
Sitä paitsi minulla on nykyään paljon hauskempaakin suihkussa. Siinä omenasosetta ja hunajaa sekoitellessa on olo kuin lapsella hiekkalaatikol…