Siirry pääsisältöön

Itsetehty deodorantti

Tehokas, ekologinen ja edullinen.
Helppokin, sillä itsetehdyn deodorantin raaka-aineet löytyvät meidän monen keittiönkaapista. Ja niinhän sitä sanotaan; jos voisit syödä sitä, on se myös turvallista kosmetiikkaan käytettäväksi.

Luonnonmukaiseen deodoranttiin siirryttäessä kannattaa muistaa antiperspirantin ja deodorantin ero. Antiperspirantti estää luonnollisen hikoilun (teollisissa valmisteissa usein mm. alumiiniyhdisteet), eikä tällaista ominaisuutta löydy luonnonkosmetiikasta. Luonnonmukainen deodorantti antaa siis ihon hikoilla (lue hengittää), mutta neutraloi bakteereja ja niistä syntyviä hajuja.

Vaihtaessani aikoinaan tehdasdödön ekodödöön, haisin kaksi viikkoa. Vuosia kemikaalein tukitut huokoseni huusivat Hoosiannaa ja tuntui, että hikeä pukkasi vaikka paikallaan seisoi. Kahden viikon jälkeen tilanne normalisoitui. Loppui niin yletön hikoilu, kuin hajutkin.

Itselleni, asiakaspalvelutyötä tekevänä, on tärkeää pysyä raikkaana koko päivän, kemikaalittomuudesta ja ekologisuudesta tinkimättä. Löysinkin tehokkaan deodorantin ekodödöviidakosta, mutta pienen purkin lähes 20 euron hinta sai lompakkoni huokailemaan. Inci-listaa silmäillessäni totesin, että tällaisen muusin osaan itsekkin kokkailla.
Ja niin siinä kävi, että kahta en vaihda ja toinen niistä on itsetekemäni deodorantti!



Deodoranttini pohjana toimivat neitsytkookosöljy, ruokasooda, perunajauho ja pieni määrä mehiläisvahaa, joka tuo deodoranttiin voidemaisuutta suojaten samalla kainaloiden ihoa. Mehiläisvahan voi toki myös jättää kokonaan pois.
Kookosöljyn antibakteerisuutta koskevien väitteiden kohdalla on vedelty mutkia suoriksi, mutta oma empiirinen tutkimukseni osoittaa sen olevan oiva tuote jo ihan sellaisenaankin pitämään kainalot raikkaina ja pehmeinä.
Emäksisenä aineena sooda on tehokas pöpöjen neutralisoija, mutta herkkäihoiset voivat saada soodasta oireita. Ihoärsytystä voi välttää pitämällä huolta hyvästä kainalohygieniasta; pese ja kuivaa kainalot aina ennen deodorantin levitystä, äläkä pidä deodoranttia kainaloissa yli vuorokautta. Jos menosi sen sallivat, anna kainaloille dödövapaitakin päiviä. Varotoimenpiteistä huolimatta sooda ei kaikkien iholle kuitenkaan sovi ja tällöin voit korvata sen peruna- tai maissijauholla, non-nano sinkillä tai valkosavella.
Tärkkelyksen tarkoitus deodorantissa on imeä kosteutta ja antaa deodorantille rakennetta niin, ettei se tunnu märältä tai öljyiseltä. Jos jätät soodan pois ja korvaat sen tärkkelysjauholla, lisää deodoranttia kainaloihin ainakin kerran päivässä.

Tuoksun voi jokainen valita oman nenänsä mukaan, joskaan välttämätöntä eteerisen öljyn lisääminen ei ole. Kookosöljy ja mehiläisvaha tuovat jo itsessään deodoranttiin miellyttävän tuoksun.
Oma suosikkini deodoranttiin on appelsiinin eteerinen öljy. Se on makean raikas ja sopii ihanasti yhteen kookoksen ja mehiläisvahan hunajaisen tuoksun kanssa. Myös mm. sitruuna ja bergamotti sopivat dödötuoksuiksi.

Jokainen voi reseptin mittoja hieman muuntelemalla tehdä juuri itselleen sopivan koostumuksen. Minä pidän kiinteästä voidedeodorantista, joka ei ole löysää tahnaa, vaan selkeästi kiinteä purkissaan ja kuitenkin kätevä levittää ja sulaa helposti ihon lämmöstä.

Kokeile ja ihastu! 



Luonnonmukainen deodorantti

25 g kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä
25 g perunajauhoja
15 g ruokasoodaa
5 g mehiläisvahaa
10-15 tippaa valitsemaasi eteeristä öljyä

Punnitse raaka-aineet. Sekoita perunajauhot ja ruokasooda pienessä kulhossa. Sulata mehiläisvaha hellästi vesihauteessa. Lisää vahan joukkoon kookosöljy ja anna senkin sulaa. Nosta seos vesihauteesta pois ja sekoita joukkoon siivilää apuna käyttäen perunajauho-soodaseos. Tiputa vielä 10 tippaa eteeristä öljyä seokseen ja sekoita. Kaada deodorantti haluamaasi kannelliseen purkkiin. Se on tässä vaiheessa vielä nestemäistä, mutta jähmettyy jäähtyessään.
Levitä deodoranttia aina puhtain sormin, noin herneenkokoinen nokare per kainalo.

~ Heidi ~





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ekopyykkiä itsetehdyllä pesuaineella

Itsetehty pyykinpesuaine on helppo ja edullinen tapa vähentää kodin, kehon ja luonnon kemikaalikuormitusta. Ja kun tällä värkillä on muutaman kerran suorittanut pyykkäykset... Heureka! Tajuaa kemikaalien kaupasta kotiin kantamisen olleen tässäkin asiassa turhaa. Pyykin saa puhtaaksi ja raikkaaksi soodalla, suolalla, marseille-saippualla ja väkiviinaetikalla.

Eikä pyykkikoneen kohtaloakaan tarvi näillä aineilla surra. Luonnolliset pesuaineet putsaavat ja raikastavat pesukoneenkin ja oman kokemukseni perusteella totean, että niin pesukoneemme kuin siinä pestävä pyykki, ovat nyt "ekopesujen" jälkeen huomattavasti raikkaampia kuin ennen. Tunkkaista hajua tai sameutta pyykissä tai koneessa ei ole enää esiintynyt ja myös pyykin värit ovat pysyneet kirkkaampina.

Käytän kahta erilaista pesuainetta, suola-kidesoodaseosta sekä marseille-saippuan ja ruokasoodan seosta. Suola-soodalla pesen 30-90 asteessa pyyhkeet, petivaatteet sekä suurimman osan perheemme vaatteista. Villan ja erityisen…

Kermainen jäkälä-sienikeitto

Tein fytoterapiaopintoihini esitelmän isohirvenjäkälästä ja Toivo Rautavaaran "Mihin kasvimme kelpaavat" kirjaa lukiessani sain inspiraation kokkailla oman versioni jäkäläsopasta. Liikuin jäkälän ruokakäytön kanssa oudoilla vesillä, mutta tekemällä oppii, keitosta tuli herkullista!
Isohirvenjäkälä eli islanninjäkälä on yksi kotimaamme yleisimmistä jäkälälajeista. Sitä on käytetty etenkin hätäravintona Norjassa, Islannissa, Ruotsissa, Venäjällä ja meillä Suomessakin. Yleisimpiä isohirvenjäkälästä valmistettuja ruokia ovat olleet erilaiset puurot, keitot ja leivät.
Rohtokäyttöön isohirvenjäkälästä voi tehdä teetä, tinktuuraa tai kylmävesiuutosta. Isohirvenjäkälä on antibioottinen, tulehdusta ja ärsytystä lievittävä, ysköksiä irrottava. Vaikuttavina aineina toimivat lima-aineet ja jäkälähapot. Rohtona isohirvenjäkälää on käytetty etenkin hengitystieongelmien, kuten yskän, keuhkoputkentulehduksen ja astman hoidossa sekä suun, nielun ja suoliston tulehduksissa. Ulkoisesti se sopii …