Nokkonen, sinä takapihojemme väärinymmärretty rikkakasvi, minä rakastan sinua.
Haluan jakaa nokkosrakkautta. Siitäkin huolimatta, että teini-ikäisenä koin sen näin-käy-vain-elokuvissa-hetken, kun kesämekkosillaan hyppäsin nokkosten täyttämän ojan yli, horjahdin toisella reunalla ja käsien vispatessa kuin tuulimyllyt, rojahdin nokkosten polttavaan syleilyyn. Sen kyllä opin, että korkkareilla ei kannata ojien yli hyppiä. Tai sitten kannattaa opetella hyppäämään pidemmälle.
Mutta, tiedättekö, kun jokin juttu on niin mahtava, ettei oikein tiedä mistä kehumisen aloittaisi? Nokkosen kohdalla asia on juuri niin. Toivoisin jokaisen suomalaisen ymmärtävän minkälainen terveyspommi meidän pihojemme perillä kasvaa.
Nokkosen kemiallinen koostumus ja sen sisältämät lukuisat vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet tunnetaan hyvin. Niitä on liikaa yhteen blogitekstiin lueteltavaksi, mutta mainittakoon mm. C-, E-, B1-, B2-, B3-, B5- ja B6-vitamiinit, foolihappo, rauta, kalsium, magnesium, pii, karotenoidit sekä 16 vapaata aminohappoa. Kippari Kallen olisi ehdottomasti kannattanut pinaatin sijaan vedellä nokkosta.
Nokkonen lievittää tulehdusta ja kipua, parantaa verta lisäämällä veren hemoglobiinin ja punasolujen määrää, parantaa verenkiertoa, tehostaa immuunipuolustusta, puhdistaa kehoa buustaamalla hien ja virtsan eritystä ja parantaa ruuansulatusta sekä maksan ja suoliston toimintaa. Se on monilla tavoin niin yleiskuntoa ylläpitävä kuin parantava kasvi.
Nuhaisena (ei kuumeisena) on ihana ottaa lämmin nokkoskylpy; se laittaa veren kiertämään ja lievittää kolotusta.
Nokkonen on ylettömän monikäyttöinen ruokakasvi ja se voidaankin käyttää kokonaan, juurista latvantupsuun asti, joskin parhaita herkkuja ovat aikaisin keväällä nousevat nuoret versot, myöhemmin latvaversot ja loppukesästä siemenet. Nokkonen sopii keittoihin, muhennoksiin, wokkeihin, pataruokiin, kastikkeisiin ja munakkaisiin. Kuivattuna nokkosta on helppo lisätä piirakoiden täytteisiin ja sämpylä-, mureke- ja pihvitaikinoihin, viherjauheena jogurttiin, tuorepuuroihin tai pirtelöihin. Siemeniä voi murskata puuron tai jogurtin päälle, uuttaa öljyyn tai etikkaan salaatinkastikkeeksi ja lisätä vaikkapa siemennäkkäri- tai keksitaikinaan (reseptiä tulossa kevään aikana). Todellakin, vain mielikuvitus on rajana!
Tulehdusta rauhoittavan ominaisuutensa vuoksi nokkonen sopii kauneudenhoidossa ärtyneenkin ihon hoitoon. Siitä voi esimerkiksi yhdessä hunajan kanssa tehdä ihanan hoitavan kasvonaamion tai hauduttaa vahvan teen, joka juotetaan hiuspohjalle huuhteena. Nokkonen sopii erityisesti tumma- ja punatukkaisille, korostaen näitä sävyjä.
Kuivattua nokkosta saa läpi vuoden useimmista ekokaupoista, mutta suosittelen toki keräämään ilmaiset ihanuudet itse. Kerää puhtaalta paikalta, aurinkoisena päivänä. Mökin ulkohuussin huudit, kompostit ja muut rehevät kasvupaikat kannattaa nokkosenkeruussa kiertää, sillä se kerää itseensä nitraattia.
Rohtona ja ruokana käyttämisen lisäksi, nokkonen on suomalaisten vanhin tekstiilikasvi, kertoo kasvitieteen professori Sinikka Piippo. Nokkonen on tunnettu jo myöhäisemmältä rautakaudelta asti; siitä on valmistettu lankaa ja kankaita.
Noidatkin puettiin nokkospaitaan roviolle vietäessä, sillä uskottiin, ettei noita pysty enää magiaan nokkoseen puettuna. Nokkosen onkin uskottu suojelevan kirouksilta ja pahoilta hengiltä, toisaalta se on polttavuutensa vuoksi liitetty aliseen maailmaan. Se on tunnettu myös voimakkaana afrodisiakkina, lemmenlääkkenä. Ei siis ole ollenkaan hassumpi idea tarjota siipalle nokkosteetä lauantaisaunan jälkeen, sen perinteisen saunakeppanan sijasta.
Lopuksi, kuten muidenkin voimallisten yrttien, myös nokkosen kohdalla on hyvä muistaa tietty varovaisuus; sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien ei pidä käyttää nokkosteetä, eikä nokkonen sovi myöskään vakavasti allergisille henkilöille, joilla on taipumusta anafylaktiseen reaktioon. Liiallinen nokkosen käyttö voi sekoittaa verenpaine- ja diabeteslääkityksen tai lisätä rauhoittavien lääkkeiden vaikutusta.
Nokkosmuhennoksella täytetyt portobellot
4-6 portobello-herkkusientä
1 iso sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 dl kuivattua nokkosta
tukko tuoretta persiljaa
2 rkl ravintohiivahiutaleita tai vegaanista juustoraastetta
loraus soija- tai kaurakermaa
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria
Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Valmista sitten täyte.
Pese/pyyhi sienet puhtaiksi, irrota niistä jalat ja silppua ne. Kaavi lusikalla heltat sienisilppuun. Kuori ja hienonna sipulit ja kuullota sipuleita oliiviöljyssä sienisilpun kanssa. Hienonna persilja ja murskaa kuivattu nokkonen sormin hienommaksi rouheeksi. Lisää persiljasilppu, nokkosmurske ja loraus kasvikermaa sipulien sekaan. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna muhia hetkinen ja nosta paistinpannu pois liedeltä. Sekoita nokkosmuhennoksen joukkoon ravintohiivahiutaleet tai vegaaninen juustoraaste.
Sivele sienien lakkien ulkopinta oliiviöljyllä. Laita sienet uunivuokaan ja paahda niitä 5 minuuttia, että saat ylimääräisen nesteen niistä irtoamaan. Kaada neste varovasti uunivuoasta pois.
Ripottele lakin sisäpinnalle hieman suolaa ja täytä jokainen sieni nokkosmuhennoksella. Halutessasi voit vielä ripotella hieman vegaanista juustoraastetta päälle.
Laita sienet takaisin uuniin noin 10 minuutiksi, kunnes ne ovat saaneet väriä pintaan.
Valuta sienien päälle tummaa balsamicokastiketta ja tarjoile muusin, salaatin tai pastan kera.
~ Heidi ~
Haluan jakaa nokkosrakkautta. Siitäkin huolimatta, että teini-ikäisenä koin sen näin-käy-vain-elokuvissa-hetken, kun kesämekkosillaan hyppäsin nokkosten täyttämän ojan yli, horjahdin toisella reunalla ja käsien vispatessa kuin tuulimyllyt, rojahdin nokkosten polttavaan syleilyyn. Sen kyllä opin, että korkkareilla ei kannata ojien yli hyppiä. Tai sitten kannattaa opetella hyppäämään pidemmälle.
Mutta, tiedättekö, kun jokin juttu on niin mahtava, ettei oikein tiedä mistä kehumisen aloittaisi? Nokkosen kohdalla asia on juuri niin. Toivoisin jokaisen suomalaisen ymmärtävän minkälainen terveyspommi meidän pihojemme perillä kasvaa.
Nokkosen kemiallinen koostumus ja sen sisältämät lukuisat vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet tunnetaan hyvin. Niitä on liikaa yhteen blogitekstiin lueteltavaksi, mutta mainittakoon mm. C-, E-, B1-, B2-, B3-, B5- ja B6-vitamiinit, foolihappo, rauta, kalsium, magnesium, pii, karotenoidit sekä 16 vapaata aminohappoa. Kippari Kallen olisi ehdottomasti kannattanut pinaatin sijaan vedellä nokkosta.
Nokkonen lievittää tulehdusta ja kipua, parantaa verta lisäämällä veren hemoglobiinin ja punasolujen määrää, parantaa verenkiertoa, tehostaa immuunipuolustusta, puhdistaa kehoa buustaamalla hien ja virtsan eritystä ja parantaa ruuansulatusta sekä maksan ja suoliston toimintaa. Se on monilla tavoin niin yleiskuntoa ylläpitävä kuin parantava kasvi.
Nuhaisena (ei kuumeisena) on ihana ottaa lämmin nokkoskylpy; se laittaa veren kiertämään ja lievittää kolotusta.
Nokkonen on ylettömän monikäyttöinen ruokakasvi ja se voidaankin käyttää kokonaan, juurista latvantupsuun asti, joskin parhaita herkkuja ovat aikaisin keväällä nousevat nuoret versot, myöhemmin latvaversot ja loppukesästä siemenet. Nokkonen sopii keittoihin, muhennoksiin, wokkeihin, pataruokiin, kastikkeisiin ja munakkaisiin. Kuivattuna nokkosta on helppo lisätä piirakoiden täytteisiin ja sämpylä-, mureke- ja pihvitaikinoihin, viherjauheena jogurttiin, tuorepuuroihin tai pirtelöihin. Siemeniä voi murskata puuron tai jogurtin päälle, uuttaa öljyyn tai etikkaan salaatinkastikkeeksi ja lisätä vaikkapa siemennäkkäri- tai keksitaikinaan (reseptiä tulossa kevään aikana). Todellakin, vain mielikuvitus on rajana!
Tulehdusta rauhoittavan ominaisuutensa vuoksi nokkonen sopii kauneudenhoidossa ärtyneenkin ihon hoitoon. Siitä voi esimerkiksi yhdessä hunajan kanssa tehdä ihanan hoitavan kasvonaamion tai hauduttaa vahvan teen, joka juotetaan hiuspohjalle huuhteena. Nokkonen sopii erityisesti tumma- ja punatukkaisille, korostaen näitä sävyjä.
Kuivattua nokkosta saa läpi vuoden useimmista ekokaupoista, mutta suosittelen toki keräämään ilmaiset ihanuudet itse. Kerää puhtaalta paikalta, aurinkoisena päivänä. Mökin ulkohuussin huudit, kompostit ja muut rehevät kasvupaikat kannattaa nokkosenkeruussa kiertää, sillä se kerää itseensä nitraattia.
Rohtona ja ruokana käyttämisen lisäksi, nokkonen on suomalaisten vanhin tekstiilikasvi, kertoo kasvitieteen professori Sinikka Piippo. Nokkonen on tunnettu jo myöhäisemmältä rautakaudelta asti; siitä on valmistettu lankaa ja kankaita.
Noidatkin puettiin nokkospaitaan roviolle vietäessä, sillä uskottiin, ettei noita pysty enää magiaan nokkoseen puettuna. Nokkosen onkin uskottu suojelevan kirouksilta ja pahoilta hengiltä, toisaalta se on polttavuutensa vuoksi liitetty aliseen maailmaan. Se on tunnettu myös voimakkaana afrodisiakkina, lemmenlääkkenä. Ei siis ole ollenkaan hassumpi idea tarjota siipalle nokkosteetä lauantaisaunan jälkeen, sen perinteisen saunakeppanan sijasta.
Lopuksi, kuten muidenkin voimallisten yrttien, myös nokkosen kohdalla on hyvä muistaa tietty varovaisuus; sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien ei pidä käyttää nokkosteetä, eikä nokkonen sovi myöskään vakavasti allergisille henkilöille, joilla on taipumusta anafylaktiseen reaktioon. Liiallinen nokkosen käyttö voi sekoittaa verenpaine- ja diabeteslääkityksen tai lisätä rauhoittavien lääkkeiden vaikutusta.
Nokkosmuhennoksella täytetyt portobellot
4-6 portobello-herkkusientä
1 iso sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 dl kuivattua nokkosta
tukko tuoretta persiljaa
2 rkl ravintohiivahiutaleita tai vegaanista juustoraastetta
loraus soija- tai kaurakermaa
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria
Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Valmista sitten täyte.
Pese/pyyhi sienet puhtaiksi, irrota niistä jalat ja silppua ne. Kaavi lusikalla heltat sienisilppuun. Kuori ja hienonna sipulit ja kuullota sipuleita oliiviöljyssä sienisilpun kanssa. Hienonna persilja ja murskaa kuivattu nokkonen sormin hienommaksi rouheeksi. Lisää persiljasilppu, nokkosmurske ja loraus kasvikermaa sipulien sekaan. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna muhia hetkinen ja nosta paistinpannu pois liedeltä. Sekoita nokkosmuhennoksen joukkoon ravintohiivahiutaleet tai vegaaninen juustoraaste.
Sivele sienien lakkien ulkopinta oliiviöljyllä. Laita sienet uunivuokaan ja paahda niitä 5 minuuttia, että saat ylimääräisen nesteen niistä irtoamaan. Kaada neste varovasti uunivuoasta pois.
Ripottele lakin sisäpinnalle hieman suolaa ja täytä jokainen sieni nokkosmuhennoksella. Halutessasi voit vielä ripotella hieman vegaanista juustoraastetta päälle.
Laita sienet takaisin uuniin noin 10 minuutiksi, kunnes ne ovat saaneet väriä pintaan.
Valuta sienien päälle tummaa balsamicokastiketta ja tarjoile muusin, salaatin tai pastan kera.
~ Heidi ~
Kommentit
Lähetä kommentti