Siirry pääsisältöön

Haaveissa kevät ja ketunleipäpesto

Ikkunasta aukeaa helmihanget, mutta pilvien lomasta pilkistelevät auringonsäteet lupailevat jo muuta. Mieli tekisi mennä terassille sukkasillaan seisomaan ja kajauttaa Ronja Ryövärintyttären keväthuuto.
Mutta, varton vielä hetken... 

Kun se kevät sieltä sitten lopulta tulee, tulevat myös ketunleivät. Metsänpohjalla usein mattona leviävä, heleän vaaleanvihreä, valkoisia kukkia kantava hentorakenteinen ketunleipä, tuo herttamaisilla lehdillään mieleen onnenapilan. Sirolla kasvilla on kuitenkin sisukas puraisu. Oksaalihappo antaa ketunleivälle raikkaan kirpeän, hieman suolaisen suutuntuman.

Ketunleipien seassa on kiva maata, katsella puidenlatvoja ja kuunnella tuulta, mutta kyllä niistä kannattaa  myös pestoa tehdä!
Ketunleipäpesto tuo ryhtiä mietoihin makuihin; se sopii hienosti kastikkeeksi pastalle tai vaikkapa patongin ja mietojen juustojen kaveriksi. Parhaimmillaan ketunleipäpesto on seuraavana päivänä, kun se on saanut levähtää jääkaapissa ja oksaalihapon terävin kärki on tasoittunut.

Ketunleipäpesto:

pari kourallista/noin 4 dl ketunleipiä
1 dl pinjansiemeniä (myös auringonkukansiemenet käyvät)
1 dl oliiviöljyä
1-2 valkosipulinkynttä
0,5-1 dl parmesaaniraastetta
suolaa & mustapippuria myllystä

 Paahda siemeniä kuivalla paistinpannulla, mutta varo polttamasta niitä.
Laita ketunleivät, siemenet, oliiviöljy ja valkosipulinkynnet tehosekoittimeen tai surauta ne sauvasekoittimella tahnaksi.
Sekoita tahnaan raastettu parmesaani ja mausta maun mukaan suolalla ja mustapippurilla. Halutessasi voit vielä puristaa sekaan tilkan sitruunamehua.
Ennen herkuttelua, anna peston makujen tasaantua ainakin pari tuntia tai yön yli.

 C-vitamiinipitoista ketunleipää voi myös pakastaa ja silputa vaikkapa voin tai tuorejuuston sekaan.

 Oksaalihapon takia yrttiä tulee kuitenkin nauttia kohtuudella. Suurina määrinä oksaalihappo on myrkyllistä, koska se sitoo elimistöstä kalsiumia. Tämän vuoksi oksaalihappopitoisten ruokien kanssa suositellaan nautittavaksi jotain kalsiumpitoista, esim. maitotaloustuotteita tai kalsiumilla rikastettuja kasvimaitotuotteita.
Kihti-, niveltulehdus- ja virtsakivipotilaiden tulisi välttää oksaalihappoa sisältäviä ruokia. 


 ~ Heidi ~

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ekopyykkiä itsetehdyllä pesuaineella

Itsetehty pyykinpesuaine on helppo ja edullinen tapa vähentää kodin, kehon ja luonnon kemikaalikuormitusta. Ja kun tällä värkillä on muutaman kerran suorittanut pyykkäykset... Heureka! Tajuaa kemikaalien kaupasta kotiin kantamisen olleen tässäkin asiassa turhaa. Pyykin saa puhtaaksi ja raikkaaksi soodalla, suolalla, marseille-saippualla ja väkiviinaetikalla.

Eikä pyykkikoneen kohtaloakaan tarvi näillä aineilla surra. Luonnolliset pesuaineet putsaavat ja raikastavat pesukoneenkin ja oman kokemukseni perusteella totean, että niin pesukoneemme kuin siinä pestävä pyykki, ovat nyt "ekopesujen" jälkeen huomattavasti raikkaampia kuin ennen. Tunkkaista hajua tai sameutta pyykissä tai koneessa ei ole enää esiintynyt ja myös pyykin värit ovat pysyneet kirkkaampina.

 Käytän kahta erilaista pesuainetta, suola-pesusoodaseosta sekä marseille-saippuan ja ruokasoodan seosta. Suola-soodalla pesen 40-90 asteessa pyyhkeet, petivaatteet sekä suurimman osan perheemme vaatteista. Villan, synteettise…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Itsetehty deodorantti

Tehokas, ekologinen ja edullinen.
Helppokin, sillä itsetehdyn deodorantin raaka-aineet löytyvät meidän monen keittiönkaapista. Ja niinhän sitä sanotaan; jos voisit syödä sitä, on se myös turvallista kosmetiikkaan käytettäväksi.

 Luonnonmukaiseen deodoranttiin siirryttäessä kannattaa muistaa antiperspirantin ja deodorantin ero. Antiperspirantti estää luonnollisen hikoilun (teollisissa valmisteissa usein mm. alumiiniyhdisteet), eikä tällaista ominaisuutta löydy luonnonkosmetiikasta. Luonnonmukainen deodorantti antaa siis ihon hikoilla (lue hengittää), mutta neutraloi bakteereja ja niistä syntyviä hajuja.
Vaihtaessani aikoinaan tehdasdödön ekodödöön, haisin kaksi viikkoa. Vuosia kemikaalein tukitut huokoseni huusivat Hoosiannaa ja tuntui, että hikeä pukkasi vaikka paikallaan seisoi. Kahden viikon jälkeen tilanne normalisoitui. Loppui niin yletön hikoilu, kuin hajutkin.

Itselleni, asiakaspalvelutyötä tekevänä, on tärkeää pysyä raikkaana koko päivän, kemikaalittomuudesta ja ekologisuudesta tink…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kermainen jäkälä-sienikeitto

Tein fytoterapiaopintoihini esitelmän isohirvenjäkälästä ja Toivo Rautavaaran "Mihin kasvimme kelpaavat" kirjaa lukiessani sain inspiraation kokkailla oman versioni jäkäläsopasta. Liikuin jäkälän ruokakäytön kanssa oudoilla vesillä, mutta tekemällä oppii, keitosta tuli herkullista!
Isohirvenjäkälä eli islanninjäkälä on yksi kotimaamme yleisimmistä jäkälälajeista. Sitä on käytetty etenkin hätäravintona Norjassa, Islannissa, Ruotsissa, Venäjällä ja meillä Suomessakin. Yleisimpiä isohirvenjäkälästä valmistettuja ruokia ovat olleet erilaiset puurot, keitot ja leivät.
Rohtokäyttöön isohirvenjäkälästä voi tehdä teetä, tinktuuraa tai kylmävesiuutosta. Isohirvenjäkälä on antibioottinen, tulehdusta ja ärsytystä lievittävä, ysköksiä irrottava. Vaikuttavina aineina toimivat lima-aineet ja jäkälähapot. Rohtona isohirvenjäkälää on käytetty etenkin hengitystieongelmien, kuten yskän, keuhkoputkentulehduksen ja astman hoidossa sekä suun, nielun ja suoliston tulehduksissa. Ulkoisesti se sopii …
Lähetä kommentti
Lue lisää