Siirry pääsisältöön

Haaveissa kevät ja ketunleipäpesto

Ikkunasta aukeaa helmihanget, mutta pilvien lomasta pilkistelevät auringonsäteet lupailevat jo muuta. Mieli tekisi mennä terassille sukkasillaan seisomaan ja kajauttaa Ronja Ryövärintyttären keväthuuto.
Mutta, varton vielä hetken... 

Kun se kevät sieltä sitten lopulta tulee, tulevat myös ketunleivät. Metsänpohjalla usein mattona leviävä, heleän vaaleanvihreä, valkoisia kukkia kantava hentorakenteinen ketunleipä, tuo herttamaisilla lehdillään mieleen onnenapilan. Sirolla kasvilla on kuitenkin sisukas puraisu. Oksaalihappo antaa ketunleivälle raikkaan kirpeän, hieman suolaisen suutuntuman.

Ketunleipien seassa on kiva maata, katsella puidenlatvoja ja kuunnella tuulta, mutta kyllä niistä kannattaa  myös pestoa tehdä!
Ketunleipäpesto tuo ryhtiä mietoihin makuihin; se sopii hienosti kastikkeeksi pastalle tai vaikkapa patongin ja mietojen juustojen kaveriksi. Parhaimmillaan ketunleipäpesto on seuraavana päivänä, kun se on saanut levähtää jääkaapissa ja oksaalihapon terävin kärki on tasoittunut.

Ketunleipäpesto:

pari kourallista/noin 4 dl ketunleipiä
1 dl pinjansiemeniä (myös auringonkukansiemenet käyvät)
1 dl oliiviöljyä
1-2 valkosipulinkynttä
0,5-1 dl parmesaaniraastetta
suolaa & mustapippuria myllystä

Paahda siemeniä kuivalla paistinpannulla, mutta varo polttamasta niitä.
Laita ketunleivät, siemenet, oliiviöljy ja valkosipulinkynnet tehosekoittimeen tai surauta ne sauvasekoittimella tahnaksi.
Sekoita tahnaan raastettu parmesaani ja mausta maun mukaan suolalla ja mustapippurilla. Halutessasi voit vielä puristaa sekaan tilkan sitruunamehua.
Ennen herkuttelua, anna peston makujen tasaantua ainakin pari tuntia tai yön yli.

C-vitamiinipitoista ketunleipää voi myös pakastaa ja silputa vaikkapa voin tai tuorejuuston sekaan.

Oksaalihapon takia yrttiä tulee kuitenkin nauttia kohtuudella. Suurina määrinä oksaalihappo on myrkyllistä, koska se sitoo elimistöstä kalsiumia. Tämän vuoksi oksaalihappopitoisten ruokien kanssa suositellaan nautittavaksi jotain kalsiumpitoista, esim. maitotaloustuotteita tai kalsiumilla rikastettuja kasvimaitotuotteita.
Kihti-, niveltulehdus- ja virtsakivipotilaiden tulisi välttää oksaalihappoa sisältäviä ruokia. 


~ Heidi ~

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ekopyykkiä itsetehdyllä pesuaineella

Itsetehty pyykinpesuaine on helppo ja edullinen tapa vähentää kodin, kehon ja luonnon kemikaalikuormitusta. Ja kun tällä värkillä on muutaman kerran suorittanut pyykkäykset... Heureka! Tajuaa kemikaalien kaupasta kotiin kantamisen olleen tässäkin asiassa turhaa. Pyykin saa puhtaaksi ja raikkaaksi soodalla, suolalla, marseille-saippualla ja väkiviinaetikalla.

Eikä pyykkikoneen kohtaloakaan tarvi näillä aineilla surra. Luonnolliset pesuaineet putsaavat ja raikastavat pesukoneenkin ja oman kokemukseni perusteella totean, että niin pesukoneemme kuin siinä pestävä pyykki, ovat nyt "ekopesujen" jälkeen huomattavasti raikkaampia kuin ennen. Tunkkaista hajua tai sameutta pyykissä tai koneessa ei ole enää esiintynyt ja myös pyykin värit ovat pysyneet kirkkaampina.

Käytän kahta erilaista pesuainetta, suola-kidesoodaseosta sekä marseille-saippuan ja ruokasoodan seosta. Suola-soodalla pesen 30-90 asteessa pyyhkeet, petivaatteet sekä suurimman osan perheemme vaatteista. Villan ja erityisen…

Itsetehty deodorantti

Tehokas, ekologinen ja edullinen.
Helppokin, sillä itsetehdyn deodorantin raaka-aineet löytyvät meidän monen keittiönkaapista. Ja niinhän sitä sanotaan; jos voisit syödä sitä, on se myös turvallista kosmetiikkaan käytettäväksi.

Luonnonmukaiseen deodoranttiin siirryttäessä kannattaa muistaa antiperspirantin ja deodorantin ero. Antiperspirantti estää luonnollisen hikoilun (teollisissa valmisteissa usein mm. alumiiniyhdisteet), eikä tällaista ominaisuutta löydy luonnonkosmetiikasta. Luonnonmukainen deodorantti antaa siis ihon hikoilla (lue hengittää), mutta neutraloi bakteereja ja niistä syntyviä hajuja.
Vaihtaessani aikoinaan tehdasdödön ekodödöön, haisin kaksi viikkoa. Vuosia kemikaalein tukitut huokoseni huusivat Hoosiannaa ja tuntui, että hikeä pukkasi vaikka paikallaan seisoi. Kahden viikon jälkeen tilanne normalisoitui. Loppui niin yletön hikoilu, kuin hajutkin.

Itselleni, asiakaspalvelutyötä tekevänä, on tärkeää pysyä raikkaana koko päivän, kemikaalittomuudesta ja ekologisuudesta tink…

Shampootonta elämää

Vuosi takana, loppuelämä edessä.
Mitään syytä ei enää ole palata vanhaan. Hykerryttää jo pelkästään ajatus siitä, miten paljon meidän kolmihenkinen perhe on säästänyt muovia tällä ratkaisulla - luopumalla teollisten shampoiden, hoitoaineiden ja muotoilutuotteiden käytöstä. Siihen päälle kun ynnäilen skipatut kemikaalit ja säästetyt eurot, ilostuttaa niin kovin.
Eikä vähiten ilostuta sekään, että tällä luopumisratkaisulla saimme terveet hiukset ja hiuspohjat. Itselleni kannustimena toimi luonnollisuus, miehelleni ärtynyt hiuspohja ja pojallemme halusimme tarjota kemikaalittomuutta. On suuri huijaus, että ihminen tarvisi puhtaana pysyäkseen kemikaaleja ja teollisia tököttejä. Tämä harha on meille vain niin kovin tehokkaasti markkinoitu.
Kansainvälisesti shampoottomuudesta ja hiusten luonnonmukaisesta hoitamisesta käytetään termiä "no poo". 
Sitä paitsi minulla on nykyään paljon hauskempaakin suihkussa. Siinä omenasosetta ja hunajaa sekoitellessa on olo kuin lapsella hiekkalaatikol…